Psykoosilla viitataan vakavaan mielenterveyden häiriöön, jossa todellisuudentajun hämärtymisen lisäksi, saattaa esiintyä harhaluuloja, aistiharhoja ja tunnetilojen latistumista tai tilanteeseen sopimattomia tunteita ja käyttäytymisen malleja. Psykoottisiin häiriöihin liittyvät psykoottiset oireet heikentävät erityisesti henkilön sosiaalista toimintakykyä.

Lapsuuden psykoosisairaudet ovat hyvin harvinaisia, vaikkakin lapsilla esiintyy skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykoottista masennusta sekä ohimeneviä psykooseja ja päihteiden käytön aiheuttamia psykoottisia tiloja. Lapsen psykoottiseen oireiluun tulee reagoida välittömästi ottamalla yhteyttä terveydenhuoltoon joko päivystyksen tai perus- ja opiskeluterveydenhuollon kautta.

Oireet voidaan jaotella niin sanotusti positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin. Positiivisilla oireilla tarkoitetaan oireita, jotka henkilö kokee ikään kuin lisänä tavallisiin kokemuksiinsa, kuten aistiharhoja ja harhaluuloja. Negatiivisilla oireilla puolestaan tarkoitetaan oireita, jotka vievät jotakin pois henkilön normaalista kokemuksesta, eli esimerkiksi tunneilmaisun latistumista ja motivaation heikentymistä.

Aistiharhat

Aistiharhat eli hallusinaatiot ovat eri aistikokemuksiin liittyviä harhoja, joita voivat olla kuulo-, näkö-, maku- ja hajuharhat. Näistä yleisimpiä ovat erilaiset kuuloharhat. Henkilö saattaa esimerkiksi kuulla muille ihmisille olemattomia sanoja tai puhetta, ja henkilö saattaa keskustella äänien kanssa tai nauraa niille. Hän voi kuulla kahden eri äänen keskustelevan itsestään tai jonkun kommentoivan hänen käytöstään tai toistavan hänen ajatuksiaan. Äänet saattavat olla hyvinkin syyttäviä tai uhkaavia. Näköharhat sisältävät usein eläimiä, uskonnollisia hahmoja tai perheenjäseniä. Harhat tuntuvat hyvin eläviltä ja saattavat herättää henkilössä mielihyvää, pelkoa tai hyvinkin välinpitämättömiä tuntemuksia.

Harhaluulot

Harhaluulot eli deluusiot ovat poikkeavia, eriskummallisia ja joustamattomia uskomuksia, joille ei ole perusteita, mutta joista henkilö itse on vakuuttunut. Vaikka uskomukset voitaisiin osoittaa henkilölle totuudenvastaisiksi, pitää hän uskomuksistaan lujasti kiinni. Erityisesti vainoharhaiset harhaluulot ovat yleisiä. Näissä henkilö saattaa uskoa ja pelätä olevansa vakoilun tai vainon kohteena. Suhteuttamisharhaluuloilla puolestaan tarkoitetaan uskomusta, jossa henkilö tulkitsee itseensä liittymättömän tiedon, puheen tai eleet koskevaksi itseään. Muita harhaluuloja ovat esimerkiksi uskomukset muiden kyvystä lukea henkilön ajatuksia, istuttaa ajatuksia hänen mieleensä tahdonvastaisesti tai kontrolloida henkilöä muilla tavoin siten, että hänen oma tahtonsa on riistetty.

Puutosoireet

Puutosoireet ovat negatiivisia oireita, joissa korostuvat erityisesti tunneilmaisun, motivaation, oman tahdon ilmaisun, mielihyvän tai muiden tunnekokemusten ja energiantason heikentyminen. Henkilö voi olla kykenemätön toimimaan spontaanisti ja oireet voivat olla niin voimakkaita, että ne johtavat lähes kokonaisvaltaiseen puhumattomuuteen ja liikkumattomuuteen. Henkilö saattaa eristäytyä sosiaalisista suhteistaan tai ilmentää sopimattomia tunneilmaisuja, jotka eivät riipu henkilön omasta tahdosta. 

Ajattelun, puheen ja käytöksen hajanaisuus

Puheen hajanaisuus voi tulla ilmi esimerkiksi puheen epäyhtenäisyytenä tai niin sanottuna poukkoiluna. Puhe saattaa olla epäloogista ja sisältää henkilön itse keksimiä sanoja, jolloin muiden voi olla haasteellista saada kiinni kerrotusta. Toisaalta henkilö saattaa takertua yksityiskohtiin, mutta puheessa ei ole juurikaan sisältöä, vaan siinä toistuvat samat asiat toinen toisensa jälkeen. Samankaltaista epäloogisuutta saattaa ilmetä myös henkilön ajatuksissa. Käytöksen hajanaisuus voi näkyä eriskummallisina maneereina, outoutena tai esimerkiksi toisen ihmisen matkimisena. Henkilön käytös saattaa olla hyvin kiihtynyttä tai vaihtoehtoisesti motoriikaltaan kankeaa.

Keskushermoston häiriöt

Keskushermostollisiin toiminnan häiriöihin lukeutuvat vaikeudet ylläpitää tarkkaavuutta ja keskittymiskykyä sekä haasteet tiedon vastaanottamisessa ja käsittelyssä, lyhytkestoisessa muistissa ja päätöksenteossa. Kaikilla keskushermostollisia häiriöitä ei kuitenkaan ilmene tai oireet ovat lieviä, jolloin henkilön toimintakyky mahdollistaa esimerkiksi työssä käymisen.

Tukea ja apua

Mikäli sinulla on herännyt huoli omasta tai läheisesi hyvinvoinnista, voit aloittaa avun hakemisen ottamalla yhteyttä puhelimitse asiantuntijoihimme.

Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset