Miten stressi vaikuttaa kehossa?

Kun kohtaamme uhkaavia ja kuormittavia olosuhteita, kuten vaaratilanteita, elämän kriisejä tai suurta fyysistä tai henkistä rasitusta, kehomme reagoi niihin stressillä. Stressi on evoluution myötä kehittynyt keino selviytyä uhkaavista olosuhteista ja parantaa eloonjäämisen mahdollisuutta. Sen tarkoitus on valmistaa meidät ympäristön uhkiin ja haasteisiin.

Lyhytkestoinen ja kontrolloitavissa oleva stressi parantaa suorituskykyämme tehostaen tarkkaavuuttamme ja keskittymiskykyämme. Pitkään jatkunut stressireaktio taas pitää yllä kehon stressihormonien tasoja, mikä rasittaa kehoa altistaen meidät monille fyysisille ja psyykkisille sairauksille sekä uupumukselle.

Stressi ja taistele tai pakene -reaktio

Stressin taustalla on kehon taistele tai pakene -reaktio. Taistele tai pakene -reaktion syntyyn vaikuttaa erityisesti elimistön autonominen hermosto. Autonominen hermosto voidaan jakaa kehollisia toimintoja kiihdyttävään sympaattiseen hermostoon ja sen vastavoimana toimivaan rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon.

Kun kohtaamme uhkaavia tai kuormittavia tilanteita ja olosuhteita, aivojen tunteista vastaava limbinen järjestelmä aktivoi kehon hälytystilaa ohjailevan sympaattisen hermoston. Sympaattisen hermoston aktivoituminen saa aikaan kehossamme taistele tai pakene -reaktion, mikä näkyy esimerkiksi kohonneena sydämen sykkeen nousuna, lihasten jännittymisenä ja hengityksen kiihtymisenä. Taistele tai pakene -reaktio valmistaa meidät joko kohtaamaan haastavan tilanteen tai ”pakenemaan”. Reaktiolla on evoluution näkökulmasta tärkeä rooli eloonjäämisellemme, mutta moniin nykypäivän monimutkaisempiin ja pitkäkestoisempiin stressaaviin tilanteisiin se ei sovi yhtä hyvin.  

Stressi ja hormonit

Taistele tai pakene -reaktion aikaansaamien fysiologisten muutosten taustalla on kehon hormonitoiminta. Sympaattisen hermoston aktivoituessa elimistön HPA-akseli (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori) alkaa tuottaa adrenaliinia ja kortisolia. Adrenaliini kiihdyttää sydämensykettä ja lisää keuhkojen ja lihasten toimintakapasiteettia. ”Stressihormonina” tunnetulla kortisolilla taas on sopivissa määrin olennainen osa monien elimistön toimintojen ylläpitämisessä vastaten osin esimerkiksi uni-valverytmistä ja aineenvaihdunnasta. HPA-akselin yliaktiivisuus ja pitkään koholla olevat kortisolitasot kuitenkin rasittavat kehoa ja altistavat monille fyysisille ja psyykkisille sairauksille.

Stressin lievittäminen

Kehon stressireaktiota on mahdollista lievittää vaikuttamalla kehollisia toimintoja rauhoittavan parasympaattisen hermoston toimintaan. Ylivireän hermoston rauhoittaminen rentouttaa kehon jännittyneisyyttä, mikä taas lievittää stressille tyypillisiä ahdistuksen tunteita. Parasympaattisen hermoston aktivoimisessa voivat auttaa esimerkiksi erilaiset rentoutumis- ja hengitysharjoitukset sekä tietoinen läsnäolo.

Jos kärsit pitkäkestoisesta ja hellittämättömästä stressistä ja tarvitset asiaan keskusteluapua tai neuvontaa, voit soittaa asiantuntijallamme alla olevaan numeroon. Voimme yhdessä pohtia, mitä tilanteellesi on tehtävissä.