Kroonisen stressin vaikutukset terveyteen

Satunnainen stressin kokeminen kuuluu meidän kaikkien elämäämme. Stressi voi kuitenkin kroonistua, mikä ylläpitää kehon allostaattista kuormaa nostaen stressihormonien tasoja. Koholla olevat stressihormonien tasot kuormittavat kehoa ja altistavat meidät monille fyysisille ja psyykkisille sairauksille sekä uupumukselle.

Kroonisen stressin vaikutus fyysiseen terveyteen

Pitkäkestoinen stressi nostaa verenpainetta, sekoittaa aineenvaihdunnan normaalia toimintaa, altistaa ylipainolle ja heikentää kehon immuunipuolustusta. Krooninen stressi nostaa riskiä sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Heikentyneen immuunipuolustuksen takia kroonisesti stressaantunut on alttiimpi myös flunssakierteelle ja erilaisille tulehduksille.

Krooninen stressi ja mielenterveys

Myös mielenterveyden tilamme voi vaarantua, kun stressi pitkittyy. Erityisesti stressi vaikuttaa haitallisesti uneemme vaikeuttaen sen saantia ja heikentäen sen laatua. Riittävällä ja laadukkaalla unella on mielenterveyttä ylläpitävä vaikutus, ja heikko unensaanti voi lisätä ahdistuneisuuden tunteita ja heikentää stressinsäätelykykyä entisestään. Pitkäkestoisen stressin kanssa eläminen voi saada meidät myös tuntemaan olomme voimattomiksi, epätoivoisiksi ja ärtyneiksi. Hellittämätön stressi voi johtaa uupumukseen, joka lisää esimerkiksi masennukseen sairastumisen riskiä. 

Mistä apua?

Stressiä voi lievittää erilaisilla stressinhallinnan keinoilla. Oleellista stressinhallinnassa on konkreettisten ratkaisujen keksiminen stressaavan tilanteen poistamiseen, elämänhallinnan tunteen kehittäminen, armollisemman suhtautumistavan opettelu omaan itseen sekä riittävä rentoutuminen ja lepo.

Jos omaehtoinen stressinhallinta ei tuota tulosta, voi olla syytä kääntyä terveydenhuollon puoleen. Jos kärsit pitkittyneestä stressistä ja tarvitset asiaan keskusteluapua tai neuvontaa, voit ottaa yhteyttä asiantuntijaamme alla olevaan numeroon. Voimme yhdessä pohtia, mitä tilanteellesi on tehtävissä.