Ahmimishäiriö eli bulimia nervosa on syömishäiriö, jossa esiintyy toistuvia pakonomaisia ahmintakohtauksia ja niitä seuraavaa tyhjentämiskäyttäytymistä, tyypillisimmin oksentelua, joilla yksilö yrittää lievittää ahminnan herättämiä negatiivisia tunteita ja välttää lihomista. Bulimiaa sairastavalla on usein vääristynyt kehonkuva ja sairaalloinen lihomisen pelko. Sairauden puhkeamisen taustalla on usein yhdistelmä perimä- ja ympäristötekijöitä ja hankalia kokemuksia, kuten kiusaamista tai traumoja.
Bulimiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, mutta yleisimmin se puhkeaa nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Muiden syömishäiriöiden tapaan sairaus on huomattavasti yleisempää tytöillä ja naisilla, mutta myös pojat ja miehet voivat sairastua siihen. Bulimia on syömishäiriöstä yleisimpiä, ja arvioiden mukaan sen diagnostiset kriteerit täyttää noin kymmenen prosenttia nuorista naisista. Koko väestössä esiintyvyys on noin muutaman prosentin luokkaa. Bulimiatyyppinen oireilu ilman diagnosoitavissa olevaa sairautta on kuitenkin yleisempää.
Bulimian oireet
Bulimiaa määrittelevä oire on toistuvat pakonomaiset ahmintakohtaukset, joiden aikana yksilö syö suuria määriä, usein runsasenergistä, ruokaa. Ahmintakohtauksien aikana bulimiaa sairastava kokee, että hänellä ei ole hallintaa omasta syömisestään. Ahmimista seuraa tarve kompensoida syötyä ruokamäärää pakonomaisella oksentelulla, runsaalla liikkumisella tai laksatiivien käytöllä. Ahmintakohtaukset ja niihin liittyvä tyhjentämiskäyttäytyminen herättävät usein yksilössä häpeän ja syyllisyyden tunteita, ja niitä piilotellaan muilta ihmisiltä. Bulimialle on tyypillistä myös vahva pelko lihomisesta, vääristynyt kehonkuva ja syömiseen liittyvät häiritsevät pakkoajatukset.
Bulimia aiheuttaa haittaa niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Sairaudesta johtuva oksentelu voi aiheuttaa erilaisia suun sairauksia, kuten hampaiden reikiintymistä tai ientulehdusta. Muita terveyshaittoja ovat sydämen rytmihäiriöt, nestehukka, anemia ja kuukautisten pois jääminen. Tyypillisesti bulimian ohella esiintyy yleensä muitakin mielenterveyden häiriöitä, yleisimmin masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Itsetuhoinen käyttäytyminen ja kohonnut itsemurhariski ovat korostuneita bulimiaa sairastavilla.
Bulimia muistuttaa oireiltaan ahmintahäiriötä, mutta ahmintahäiriössä ei esiinny ahminnan kompensointia.
Bulimian hoito
Lievissä tapauksissa ahmimishäiriötä voidaan hoitaa itsehoidollisilla menetelmillä, joissa oleellista on pakonomaisen laihdutuksen lopettaminen, säännöllinen ruokailurytmi, tunteidensäätelykyvyn ja itsetunnon kehittäminen ja tietoisemman suhtautumistavan opettelu syömiseen. Terveydenhuollossa bulimiaa hoidetaan ravitsemusterapialla, psykoterapialla ja psykofyysisellä fysioterapialla. Hoidossa voidaan käyttää myös mielialalääkkeitä, jotka lievittävät ahmimiskohtausten pakonomaisuutta.
Jos olet huolestunut omasta suhteestasi syömiseen tai epäilet, että sairastat bulimiaa, voit ottaa yhteyttä asiantuntijaamme alla olevaan numeroon ja saada pikaista keskusteluapua ja neuvontaa ongelmaasi.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset