Ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuushäiriössä ahdistus alkaa hallita ihmisen elämää. Ahdistuksen tunne on tällöin liiallista, pitkäkestoista ja elämää rajoittavaa. Ahdistuneisuushäiriöiden eri muotoja on monia, mutta yhteistä niille on vaikeasti hallittavissa olevat pelon, huolestuneisuuden tai paniikin tunteet. Lisäksi esiintyy monia erilaisia ahdistuksen fyysisiä oireita, kuten esimerkiksi hengitysvaikeuksia, sydämentykytystä, lihasjännitystä, vapinaa ja pahoinvointia. Myös uni- ja keskittymisvaikeudet ovat yleisiä.

Häiriöstä kärsivä saattaa alkaa välttelemään ahdistusta herättäviä asioita ja täten häiriö voi rajoittaa merkittävästi yksilön elämää. Jatkuvan huolestuneisuuden kanssa eläminen on hyvin kuormittavaa ja voi pitkittyessään ja ilman hoitoa altistaa muille sairauksille ja häiriöille, esimerkiksi masennukselle ja sydäntaudeille.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat masennuksen ohella yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Eri tutkimuksissa on arvioitu, että maailmanlaajuisesti niistä kärsii vuosittain noin 5-10% väestöstä. Koko elämänsä aikana taas noin yksi neljästä sairastuu johonkin ahdistuneisuushäiriöön. Sairastuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä, sekä teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla verrattuna muun ikäiseen väestöön.

Ahdistuneisuushäiriöiden jaottelu

Ahdistuneisuushäiriöt voidaan jaotella eri muotoihin sen perusteella, miten ja milloin oireilu ilmenee. Yleisimmät muodot ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistus on jatkuvaa ja se liittyy useampaan elämän osa-alueeseen. Paniikkihäiriössä ahdistus taas ilmenee äkillisesti alkavina intensiivisinä paniikkikohtauksina. Sosiaalisten tilanteiden pelossa ahdistus taas kohdistuu sosiaalisiin tilanteisiin ja johtaa niiden välttelyyn. Ahdistuneisuushäiriöiden diagnosoimisen toteuttaa aina lääkäri. Ahdistuneisuus voi myös liittyä johonkin tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen, jolloin puhutaan määräkohteisesta pelosta eli fobioista.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito

Ahdistuneisuushäiriöihin löytyy monia tehokkaita hoitomuotoja. Tyypillisesti niitä hoidetaan joko psykoterapialla tai lääkityksellä tai näiden kahden yhdistelmällä. Yhdistelmähoito on tutkimusten mukaan usein tehokkain hoitomuoto. Lisäksi uusia hoitomuotoja tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa tavoite ei ole täysin eliminoida ahdistusta elämästä, koska se on tunteena kuitenkin vääjäämätön osa elämää. Lääkehoidolla on kuitenkin mahdollista lievittää ahdistuneisuusoireilua. Psykoterapiassa kehitetyillä psykologisen joustavuuden taidoilla voi ihminen taas oppia hallitsemaan ahdistustaan siten, että se ei enää häiritse arkipäivän elämää.

Jos oma ahdistusoireilusi huolestuttaa sinua ja tarvitset keskusteluapua, älä epäröi ottaa yhteyttä asiantuntijaamme alla olevaan numeroon.