Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa yksilö kykenee toteuttamaan itseään ja kykyjään, selviytyy arkielämän haasteista sekä pystyy työskentelemään ja osallistumaan yhteisön toimintaan. Mielenterveys on olennainen osa hyvinvointiamme ja se vaikuttaa arkielämässä pärjäämiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä fyysiseen terveyteen.
Mielenterveydessä ei ole kyse vain mielenterveyden häiriön puuttumisesta, vaan hyvään mielenterveyteen kuuluu myös kyky nauttia elämästä ja kokea ilon ja onnen tunteita. Hyvä mielenterveys ei myöskään tarkoita negatiivisten tunteiden ja ajatusten tai hankalien elämäntilanteiden poissaoloa. Hyvä mielenterveyden tila kuitenkin helpottaa niiden kanssa pärjäämistä ja mahdollistaa myönteisten tunteiden kokemisen silloinkin, kun asiat ovat huonommalla tolalla.
Samalla tavalla kuin fyysistä terveyttä, on myös mielenterveyttä mahdollista ylläpitää. Mielenterveyden omahoitoon liittyviä vinkkejä löydät täältä.
Mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä
Mielenterveyttämme tukee ja ylläpitää niin kutsutut suojatekijät, joihin lukeutuu esimerkiksi toimivat sosiaaliset suhteet, hyvä itsetunto ja ihmissuhdetaidot sekä fyysinen terveys. Myös psykologisella pääomalla, eli resilienssin, toiveikkuuden, itseluottamuksen ja optimismin yhdistelmällä on mielenterveyttä suojaava vaikutus.
Negatiivisesti mielenterveyteemme vaikuttavat kuormittavat riskitekijät, joihin kuuluu esimerkiksi yksinäisyys, koetut traumat ja heikko itsetunto. Lisäksi perimä voi sekä altistaa yksilön mielenterveyden ongelmille tai suojata niiltä.
Mielenterveyden ongelmat
Samalla tavalla kuin fyysinen terveytemme voi heiketä sairauksien myötä, myös mielenterveytemme voi järkkyä aika ajoin. Usein mielenterveyden heikkenemisen taustalla on monien riskitekijöiden kasaantuminen yhdistettynä oireilun laukaisevaan hankalaan elämäntilanteeseen tai tapahtumaan. Normaalit reaktiot vaikeisiin elämäntilanteisiin ja kriiseihin, kuten läheisen menettämisestä johtuva suru, eivät kuitenkaan ole mielenterveyden ongelmia. Tilapäisinä esimerkiksi masentuneisuuden ja ahdistuksen tunteet ovat tavallisia.
Mielenterveyden häiriöistä puhutaan, kun mielenterveyden oireilu pitkittyy ja alkaa häiritä arkielämässä pärjäämistä. Kuka tahansa meistä voi sairastua mielenterveyden häiriöön ja ne ovatkin erittäin yleisiä: arvioiden mukaan noin yksi viidestä sairastuu johonkin mielenterveyshäiriöön elämänsä aikana. Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ovat masennustilat ja ahdistuneisuushäiriöt. Kaikkiin mielenterveyden häiriöihin on olemassa hoitokeinoja, joista yleisimmin käytettyjä ovat erilaiset psykoterapiat sekä psyykenlääkkeet.
Jos oma mielenterveyden tilasi mietityttää sinua ja tarvitset pikaista keskusteluapua, älä epäröi ottaa yhteyttä asiantuntijaamme alla olevaan numeroon. Yhdessä voimme pohtia mitä tilanteellesi on tehtävissä.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset