Krooninen stressi

Me kaikki koemme aika ajoin stressiä. Se on kehon luonnollinen reaktio kuormittaviin tai uhkaaviin tilanteisiin. Lyhytkestoisena ja sopivina määrinä stressillä voi olla positiivinen vaikutus suorituskykyymme, sillä se voi parantaa tarkkaavuuttamme ja keskittymiskykyämme. Ongelmaksi stressi muodostuu, kun se pitkittyy. Tällöin puhutaan kroonisesta stressistä. Kroonisen stressin taustalla on usein kuormittava työ, ihmissuhdeongelmia tai taloudellisia vaikeuksia.

Kroonisen stressin oireet

Kroonisesta stressistä voivat kertoa monet fyysiset ja psyykkiset oireet. Oireiden tyyppi ja niiden vakavuus ovat aina yksilöllisiä ja eri ihmisillä korostuvat eri oireet. Fyysisiä kroonisen stressin oireita voivat olla esimerkiksi sydämentykytys, lihasjännitys, päänsärky, huimaus, pahoinvointi ja selittämättömät kivut. Psyykkisiä oireita voivat taas olla esimerkiksi jännittyneisyys, ahdistus, ärtyneisyys, väsymys, unettomuus ja muistin ongelmat.

Krooninen stressi voi saada koko elämän tuntumaan ylitsepääsemättömän vaikealta ja elämänhallintamme voi alkaa horjumaan. Pitkäkestoinen stressi voi heikentää kykyämme ylläpitää terveitä elämäntapoja ja nauttia elämästä, sekä aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa. Pitemmän päälle krooninen stressin kanssa eläminen voi johtaa uupumukseen.

Kroonisen stressin vaikutus terveyteen

Krooninen stressi on riskitekijä monille terveysongelmille. Stressin aiheuttamia negatiivisia terveysvaikutuksia on selitetty allostaattisen kuormituksen teorialla. Allostaattisella kuormituksella tarkoitetaan kehon allostaattisten järjestelmien (muun muassa sydän- ja verenkiertojärjestelmän, aineenvaihdunnan ja immuunijärjestelmän) pitkäkestoista yli- tai alikuormittumista. Allostaattinen kuorma johtuu stressihormonina tunnetun kortisolin liiallisesta määrästä kehossa.  

Pitkään koholla olevat kortisolitasot nostavat riskiä sairastua moniin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen ja masennukseen. Krooninen stressi voi myös heikentää kognitiivisia kykyjä, esimerkiksi muistia ja päättelykykyä.

Mistä apua krooniseen stressiin?

Kroonista stressiä on mahdollista lievittää omaehtoisesti stressinhallinnan keinoilla. Jos omaehtoinen stressinhallinta ei onnistu lievittämään stressioireilua, voi olla syytä hakea apua terveydenhuollosta. Terveydenhuollossa kroonista stressiä voidaan tarpeen vaatiessa hoitaa esimerkiksi psykoterapeuttisilla menetelmillä, joilla pyritään tunnistamaan ja vaikuttamaan stressitekijöihin ja kehittämään stressinhallinnan keinoja.

Jos kärsit pitkäkestoisesta stressistä ja tarvitset asiaan tukea tai neuvontaa, voit ottaa yhteyttä asiantuntijaamme alla olevaan numeroon. Voimme yhdessä pohtia, mitä tilanteellesi on tehtävissä.