Ihminen, jolla on dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö, uskoo ulkonäkönsä olevan jollain tapaa viallinen, ruma tai epämuodostunut. Henkilö ei kykene lakkaamaan ajattelemasta niin sanottua viallisuuttaan, vaikka toiset ihmiset eivät edes huomaisi kyseistä asiaa tai ajattelisivat sen olevan hyvin minimaalinen. Huoli omasta ulkonäöstä on liiallista ja se voi kohdistua mihin tahansa osaan kehosta, usein kuitenkin kohtaan, joka näkyy ulospäin. Henkilö voi olla huolestunut esimerkiksi kasvonpiirteistään, ihonsa epätäydellisyyksistä, karvoituksestaan, lihastensa koostumuksesta tai kehonsa ominaistuoksusta.
Dysmorfinen ruumiinkuvanhäiriö puhkeaa tyypillisesti murrosiässä tai nuoressa aikuisuudessa ja kestää usein vuosia. Henkilö saattaa päätyä hakeutumaan erilaisiin kosmeettisiin tai plastiikkakirurgisiin toimenpiteisiin etsiessään apua ulkonäköönsä liittyvään ahdistukseen. Toimenpiteet saattavat auttaa ahdistukseen hetkellisesti, mutta pääasiallisesti huoli palaa ja jatkuu muutoksista huolimatta, eivätkä toimenpiteet siten ole ratkaisu henkilön huoliin.
Koska dysmorfisen ruumiinkuvan häiriön taustalla on minäkuvaan ja itsetuntoon liittyviä vääristymiä, ovat psykoterapiat toimivin ratkaisu ahdistuksen ja oireiden lievittämiseksi. Hoitoon olisi hyvä hakeutua, mikäli huomaa omien huolten rajoittavan toimintakykyä ja ihmissuhteita sekä aiheuttavan stressiä ja ahdistuneisuutta. Joskus henkilö saattaa hyötyä hoidon tukena masennuslääkityksestä.
Apua ja tukea
Mikäli tunnistat huolia omaan ulkonäköösi liittyen, voit aloittaa avun etsimisen ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme puhelimitse.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset