Skitsofreniassa oman sairauden tunteminen helpottaa ensioireiden tunnistamista, ja siten mahdollistaa ajoissa hoitoon hakeutumisen. Hoitoon tulisikin hakeutua viimeistään siinä vaiheessa, kun tunnistaa itsellään skitsofrenian ensioireita tai kun henkilö on itselleen tai muille ihmisille vaaraksi. Jälkimmäisessä tilanteessa hänet voidaan ottaa tahdonvastaiseen hoitoon. Psykoottiseen oireiluun kuuluu sairaudentunnon puuttumista, minkä vuoksi henkilö itse saattaa vastustaa hoidon toteuttamista.
Skitsofreniaa sairastava on tavallista herkempi reagoimaan stressitilanteisiin, minkä vuoksi arjessa tulisi minimoida äkilliset muutokset, häly ja yllättävät tilanteet. Stressaaviin tilanteisiin voi valmistautua kehittämällä rutiineja tai toimintatapoja, joilla liiallista stressaantumista voidaan hallita. Ylipäätään omasta hyvinvoinnista huolehtiminen säännöllisen ruokailun ja liikunnan sekä mielekkäiden harrastusten avulla on tärkeä osa skitsofrenian omahoitoa. Myös alkoholin ja huumeiden käyttöä olisi hyvä pyrkiä välttämään.
Hoito riippuu sairauden vaiheesta ja henkilön oireista. Yleisesti ottaen skitsofrenian hoidossa voidaan käyttää erilaisia terapioita ja psykoosilääkitystä. Lääkkeillä voidaan mahdollisesti lyhentää akuutin sairausjakson kestoa ja estää uusien sairausjaksojen ilmenemistä. Kaikille lääkityksestä ei kuitenkaan ole hyötyä. Sairaalahoidolle on tarvetta vain sairauden akuuteissa ja vaikeasti oireilevissa vaiheissa, muutoin hoito toteutetaan avohoidossa. Hoidon tavoitteena on sairauteen ja sen oireisiin liittyvän tiedon lisääntyminen, toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen sekä hoitoon sitoutumisen jatkuminen.
Apua ja tukea
Mikäli omasi tai läheisesi tilanne aiheuttaa sinulle huolta tai kuormitusta, voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme puhelimitse oikean avun löytämiseksi.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset