Patologisella valehtelulla (pseudologia phantastica) tarkoitetaan valehtelua, jolle ei ole motiivia, ja jossa valehtelu on poikkeavaa, kroonista ja toistuvaa. Patologinen valehtelu ei Suomessa itsessään ole psykiatrinen diagnoosi, mutta siihen ja sen taustalla oleviin tekijöihin on tarjolla apua. 

Patologisen valehtelun taustalla voi olla ahdistusta, alhainen itsearvostus tai persoonallisuushäiriö. Persoonallisuushäiriöistä patologista valehtelua esiintyy erityisesti epävakaassa, narsistisessa ja antisosiaalisessa persoonallisuushäiriössä. Lapsuudessaan patologinen valehtelija on saattanut kohdata kaltoinkohtelua tai järkyttäviä tapahtumia, kuten läheisen vakavan sairastumisen. 

Valheet saattavat olla hyvinkin yliampuvia ja tarinoissaan henkilö esittää itsensä sankarina, vaikutusvaltaisena henkilönä tai tilanteen uhrina. Valheillaan hän saattaa hakea arvostusta, hyväksyntää tai sympatiaa. Toisinaan valheista ei seuraa minkäänlaista hyötyä, vaan niitä kerrotaan vain niin sanotusti tavan vuoksi. 

Kuinka tunnistaa patologinen valehtelu?

Patologisen valehtelun tunnistaminen ei ole helppoa, sillä henkilöt ovat usein taitavia ihmissuhteissa ja esiintyminen on heille luonteenomaista. He ovat vaikuttavia vakuutteluissaan ja uskovat tarinoitaan joskus itsekin. Totuuden ja valheen raja saattaakin hämärtyä valheiden jatkuessa.

Patologista valehtelua esiintyy yleensä omaan identiteettiin ja elämänkertaan liittyen, sepitetyissä itseen tai läheiseen liittyvissä sairaskertomuksissa ja syytöksissä muita ihmisiä kohtaan. Kerrotut sepitykset voivat heijastella sitä, millaisia asioita henkilö toivoisi elämäänsä tai mitä hän haluaisi olla. Näin ollen tarinoita saattaa siivittää keksityt kertomukset omasta koulutuksesta tai asemasta, varallisuuden vääristely ja keksityt yhteydet tunnettuihin henkilöihin. Kertomukset ovat usein dramaattisia, yksityiskohtaisia ja monimutkaisia, joskin ei täysin mahdottomia. Patologinen valehtelija saattaa myös kohdistaa omat tunteensa tai tekonsa muihin ihmisiin.

Keksittyjä tarinoita kyseenalaistaessa kiistää patologinen valehtelija usein valheensa ja korjaa tilanteen kertomalla uuden sepitetyn tarinan. Mikäli pakoreittiä ei enää löydy, saattaa hän myöntää tilanteen. Vastaukset kysymyksiin saattavat olla myös hyvin epämääräisiä ja patologinen valehtelija saattaa puhua hyvinkin paljon vastaamassa kuitenkaan kysyttyyn asiaan. Aiemmin kerrottujen valheiden unohtuessa, voivat myös kertomukset samasta tilanteesta muuttua ja tuottaa erilaisia versioita tapahtuneesta.

Keinot puuttua patologiseen valehteluun

Läheisille patologinen valehtelu voi olla hyvin haastavaa ja turhauttavaa. Kuten valheet ylipäätäänkin, valehtelu koettelee ihmissuhteen luottamusta ja luottamuksen saavuttamiseksi vaaditaan paljon kärsivällisyyttä ja aikaa. Koska patologinen valehtelija harvoin myöntää valheensa, on hyvä varautua siihen, että hän kieltää valheet myös osoittaessasi ne hänelle.

On tärkeää pitää omista rajoistaan kiinni, mutta myös tarjota rohkaisua avun hakemiseen. Voit tuoda huolesi esille ja tarjota tietoa patologisesta valehtelusta ja kehottaa läheistäsi ottamaan yhteyttä ammattilaisiin. Riippuen patologisen valehtelun taustasyistä, on tarjolla esimerkiksi psykoterapiaa sekä lääkehoitoa masennuksen ja ahdistuksen lievittämiseksi.

Sinä tai läheisesi voitte ottaa ensimmäisen askeleen soittamalla asiantuntijoillemme.

Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset