Mitä on ahdistus?

Jokainen meistä tuntee joskus olonsa ahdistuneeksi. On luonnollista, että ihminen kokee ahdistuksen tunnetta esimerkiksi stressaavassa tilanteessa tai kun tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ahdistuksen tunteen tehtävä on pitää meidät valmiustilassa mahdollisia uhkia ja vaaroja varten. Pienissä määrin se on siis tavallinen osa meidän jokaisen elämäämme. Ahdistus voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, kun se on tarpeettoman voimakasta ja pitkäkestoista, tai kun tunne viriää toistuvasti tilanteissa tai ympäristöissä, joissa oikeaa uhkaa ei ole.  

Miltä ahdistus voi tuntua? 

Ahdistuksen kokemus on yksilöllistä, mutta yleisimmin se ilmenee pelokkuuden, huolestuneisuuden ja levottomuuden tunteina ja siihen usein liittyy rentoutumisen, keskittymisen ja nukkumisen vaikeuksia. Negatiivisten tunteiden ja mielentilojen lisäksi ahdistukseen kuuluu useimmiten myös erilaisia kehollisia tuntemuksia, kuten lihasjännitystä, hengitysvaikeuksia, sydämen tykytystä, hikoilua, pahoinvointia ja huimauksen tunnetta.  

Ahdistunut olotila voi kestää pitkään tai se voi olla kohtauksenomaista. Äärimmäisessä muodossaan kohtauksenomainen ahdistuneisuus ilmenee paniikkikohtauksena, jota luonnehtii äkillisesti alkava intensiivinen pelko, sydämentykytys, vapina ja hengittämisen vaikeudet. 

Käsitteenä ahdistus sekoitetaan usein pelkoon ja stressiin. Nämä kolme ovatkin vahvasti linkittyneitä toisiinsa, mutta niiden välillä on myös olennaisia eroja. Pelko on primitiivinen tunnereaktio ympäristössä esiintyvään vaaraan. Ahdistukseen kuuluu olennaisesti pelokkuuden tunne, mutta pelko on tällöin epämääräisempää ja lievempää sekä usein viriää ilman selkeää syytä. Stressi on taas seurausta siitä, että ihminen kokee, että hän ei kykene vastaamaan ympäristön vaatimuksiin. Stressaantuneena on täysin tavallista tuntea ahdistusta, mutta se kuitenkin lopulta hälvenee, kun stressaava tilanne on ohi.      

Ahdistuneisuushäiriöt – kun ahdistus alkaa hallita elämää 

Joskus ahdistuksen tunne alkaa ottamaan liikaa valtaa elämässämme ja emme kykene enää hallitsemaan sitä. Tällöin voi olla kyseessä ahdistuneisuushäiriö. Ahdistuneisuushäiriössä ahdistuksen tunne on poikkeavan voimakasta, pitkäkestoista ja vaikeasti hallittavaa. Se alkaa rajoittaa elämää ja heikentää täten merkittävästi elämänlaatua.  

Ahdistuneisuushäiriöt voidaan jakaa eri muotoihin perustuen siihen, miten ja mistä syistä oireilu ilmenee. Yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö. Ahdistuneisuushäiriöihin on monia tutkitusti tehokkaita hoitomuotoja, joista käytetyimmät ovat erilaiset psykoterapiat sekä lääkitys.  

Koetko olosi useimpina päivinä viikossa huolestuneeksi ja levottomaksi ilman syytä? Kuormittaako tuskaisuuden tunteesi sinua siten, että sinulla ei jää energiaa arkipäivän haasteissa selviytymiseen? Rajoittaako ahdistuksesi jollain tavalla päivittäistä elämääsi? Jos vastasit kysymyksiin kyllä, saattaa kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö. Voit soittaa alla olevaan numeroon ja saada välitöntä keskusteluapua asiantuntijaltamme – pahan olon kanssa ei tarvitse jäädä yksin.