Pakkoajatuksilla tarkoitetaan läpitunkevia ja toistuvia ajatuksia tai mielikuvia, jotka ihminen itse kokee epämiellyttäviksi, ahdistaviksi tai iljettäviksi. Ne esiintyvät erityisesti pakko-oireisen häiriön oireena. Koska pakkoajatukset aiheuttavat voimakkaan negatiivisen reaktion, pyrkii henkilö neutralisoimaan ajatuksia pakkotoiminnoilla, harhauttamalla itsensä muihin ajatuksiin, välttelemällä ajatuksia tai tukahduttamalla niitä. Nämä keinot eivät kuitenkaan auta, ainakaan hyvin hetkellistä ahdistuksenlievitystä pidemmälle. Voit itse pohtia tilannetta, jossa sinua toistuvasti muistutettaisiin, ettet saa missään tapauksessa ajatella oranssia kameleonttia. Vaikket koskaan ennen olisi ajatellut oranssia kameleonttia, pystyisitkö nyt olemaan ajattelematta sitä?

Vaikka ihminen ymmärtääkin pakkoajatustensa järjenvastaisuuden, ei hän pysty järkeilyn tai logiikan avulla pääsemään eroon pakkoajatuksistaan. Pakkoajatukset esiintyvät usein tiettyihin teemoihin liittyen, mutta pakkoajatus voi kuitenkin muodostua mistä tahansa asiasta. Henkilö voi kokea pakkoajatuksia samanaikaisesti myös useista eri teemoista ja teemat voivat muuttua ajan kuluessa. Alla on lueteltuna joitain yleisimmistä pakkoajatusten teemoista.

Sairaudet ja lika

Pelot liittyen likaan, bakteereihin, viruksiin, puhtauteen, kehon eritteisiin, kemikaaleihin tai kontaminaatioon. Pakkoajatuksiin voivat liittyä esimerkiksi pelot syövästä, HIV:n tarttumisesta tai bakteerien leviämisestä pinnoilta.

Oma tai läheisten terveys ja turvallisuus

Esimerkiksi jatkuva ja pakonomainen liiallinen huoli oman lapsen hyvinvoinnista, muiden läheisten turvallisuudesta tai itsestä.

Vahingon aiheuttaminen

Pelot liittyen esimerkiksi siihen, että on jättänyt hellan tai kahvikeittimen päälle. Epäilyt siitä, onko muistanut lukita ulko-oven, tai mitä, jos on huomaamattaan ajanut autolla jalankulkijan yli. Epävarmuus tuntuu usein sietämättömältä ja ajaa ihmisen hakemaan varmistusta sille, etteivät hänen pelkonsa ole totta.

Aggressiiviset häiritsevät ajatukset ja kontrollin menettäminen

Ihminen saattaa pelätä esimerkiksi vahingoittavansa toista ihmistä fyysisesti kykenemättä hallitsemaan itseään. Hän voi pelätä tästä syystä käyttää teräaseita tai ajaa autolla pelätessään impulssin aiheuttamana tekevänsä jotain ennakoimatonta. Aggressiiviset mielikuvat voivat tunkeutua ajatuksiin toistuvasti. Hän saattaa myös pelätä möläyttävänsä tai huutavansa jotain loukkaavaa tai sopimatonta julkisesti.

Seksuaaliset häiritsevät pakkoajatukset

Ahdistavat seksuaaliset mielikuvat liittyvät esimerkiksi sopimattomiin seksuaalisiin kanssakäymisiin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai haluihin. Ajatukset eivät tuota minkäänlaista mielihyvää, eivätkä ne ole fantasioita, vaan päinvastoin ihminen itse kokee ne epämiellyttäviksi ja järkyttäviksi sekä pyrkii sivuuttamaan ne. Ajatukset ja mielikuvat laukaisevat pelkoa ja ahdistusta. Yksi pelkojen teemoista liittyy esimerkiksi pedofiliaan, jolloin esimerkiksi tuore äiti saattaa kokea ahdistavia ja pelottavia ajatuksia oman lapsensa seksuaalisesta vahingoittamisesta.

Parisuhteeseen liittyvät pakkoajatukset

Pakkoajatuksiin liittyy toistuvaa oman parisuhteen tai kumppanin kyseenalaistamista. Ihminen saattaa esimerkiksi obsessoitua johonkin pieneen piirteeseen kumppanissaan ja vetää sen perusteella johtopäätöksen, ettei suhde voi toimia. Hän voi pakonomaisesti yrittää selvittää, onko kumppani juuri se oikea loppuelämän partneri hänelle. Pelot ja ahdistus voivat myös kohdistua yksin jäämiseen ja ajatuksiin siitä, ettei kumppani halua olla parisuhteessa.

Symmetria ja järjestys

Ihminen kokee pakonomaisia ajatuksista, siitä että asioiden tulee olla juuri oikein, täydellisesti, symmetrisesti tai oikeassa järjestyksessä.

Asioiden heittäminen pois ja hamstraaminen

Pakkoajatukset liittyvät asioiden keräämiseen ja pois luopumisen vaikeuksiin. Ihminen saattaa esimerkiksi ajatella, ettei voi heittää saatua lahjaa pois tai jotain kamalaa tapahtuu lahjan antajalle. Tavaroita ei välttämättä haluttaisi säilyttää, mutta pelot pakottavat siihen. Tavaroiden kerääntyminen voi liittyä myös kontaminaatiopelkoon, jolloin ihminen ei esimerkiksi uskalla viedä roskiaan tai viedä tavaroitaan kierrätykseen pelätessään koskea pintoihin tai muiden ihmisten likaantuvan koskiessaan hänen tavaroihinsa.

Apua ja tukea

Mikäli sinulla esiintyy toistuvia pakkoajatuksia, jotka heikentävät hyvinvointiasi ja aiheuttavat sinulle ahdistusta, voit aloittaa avun hakemisen ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme puhelimitse.

Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset