Toisinaan elämässä tapahtuu odottamattomia ja äkillisiä muutoksia tai tapahtumia, jotka ovat omiaan järkyttämään tunne-elämäämme ja perusturvallisuuden kokemustamme. Tällaisia tapahtumia kutsutaan kriiseiksi. Ne ovat poikkeuksellisia tapahtumia, joiden käsittelyyn omat selviytymiskeinomme eivät riitä, jolloin tilanteesta seuraa esimerkiksi ahdistusta, avuttomuutta, hämmennystä, ärtymystä ja masentuneisuutta. Saatamme kokea myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipuja. Se, mistä aiemmin olimme varmoja, ei enää olekaan niin varmaa, minkä vuoksi tunnemme turvattomuutta ja kyvyttömyyttä selviytyä tilanteesta tai saamaan kontrollia siitä. Kyseistä tilanteen normalisoimiseksi vaadittavaa kontrollia saatamme lähteä tavoittelemaan reagoimalla välittömästi ja suurella voimakkuudella. Toisaalta tapahtuma voi saada meidät shokkitilaan, jolloin vetäydymme normaaleista rutiineistamme ja ihmissuhteistamme.
Kriisin vaikutukset
On yksilöllistä ja tapahtuneesta riippuvaista, kuinka paljon kriisi vaikuttaa ihmiseen. Yhtäaikaiset kuormittavat asiat omassa elämäntilanteessa tekevät kriisin käsittelystä haasteellisempaa. Lisäksi tapahtumaan reagointiin vaikuttavat oma terveys ja voimavarat, aiemmat kokemukset ja kriiseistä selviytyminen sekä tuen saatavuus. Merkkejä kriisistä ovat esimerkiksi ruokailutottumusten ja unen tarpeen muutokset, työ- tai opiskelusuoritusten heikentyminen, äkilliset mielialan heilahtelut ja tavanomaisista aktiviteeteistä pois vetäytyminen.
Millaisia kriisejä on?
Kriisit voidaan jakaa esimerkiksi kehitys- ja elämäntilannekriiseihin, eksistentiaalisiin kriiseihin sekä traumaattisiin kriiseihin. Kehitys- ja elämäntilanne kriisit liittyvät elämäntilanteiden muutoksiin ja ikääntymiseen. Muutos ei välttämättä ole kielteinen, vaan esimerkiksi odotettu lapsen syntymä tai avioliiton solmiminen kumppanin kanssa voivat aiheuttaa kriisin. Muita kehityskriisejä ovat esimerkiksi lapsuuden kodista poismuutto, työpaikan vaihtaminen, avioero tai eläköityminen. Ikääntymiseen liittyviä kriisejä ovat muun muassa murrosiän ja keski-iän kriisit. Nuoruus ja murrosikä ovatkin usein ajanjaksoja elämässä, jolloin oman kehon ja mielen muutokset voivat hämmentää ja viedä kohti haitallista käyttäytymistä tai tunnesäätelyn ongelmia. Kehityskriisit tarjoavat mahdollisuuden kasvuun ja vievät elämää eteenpäin.
Eksistentiaaliset kriisit puolestaan muodostuvat sisäisten ristiriitojen pohjalta. Ihminen saattaa kyseenalaistaa elämän tarkoitusta, suuntaa tai merkityksellisyyttä. Hän saattaa pohtia uskontoon ja kuolemaan liittyviä käsityksiään sekä kyseenalaistaa omaa olemassaoloaan ja tekemiään valintoja. Eksistentiaalisiin kriiseihin saattaa liittyä myös identiteettikriisi sekä tunne merkityksettömyydestä, tyhjyydestä ja epävarmuudesta. Traumaattiset kriisit liittyvät järkyttäviin tapahtumiin ja uhkaavat hyvinvointiamme.
Oli kriisisi sitten millainen tahansa, voit hakea tukea asiantuntijoiltamme.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset