Persoonallisuushäiriöissä ihmisen käyttäytyminen, tunteet, kokemukset ja ajattelu poikkeavat jollain tavalla siitä, miten ihmiset keskimäärin kohtaavat tiettyjä tilanteita tai kokemuksia.
Eristäytyvä eli skitsoidinen persoonallisuushäiriö kiteytyy tunteiden ilmentämisen vaikeuksiin ja sosiaalisten tilanteiden välttelyyn. Joitain piirteitä häiriöstä saattaa ilmetä jo lapsuuden aikana, mutta häiriö alkaa pääasiallisesti nuoressa aikuisuudessa. Eristäytyvä ihminen haluaa pysytellä yksin, eikä hän halua läheisiä ihmissuhteita tai ei nauti niistä. Hän saattaa vetäytyä esimerkiksi harrastuksiinsa tai omiin mielikuvitelmiinsa. Ihmissuhteensa hän saattaa korvata myös tiiviillä suhteilla lemmikkieläimiin. Eristäytyvä persoonallisuushäiriö saattaa vaikuttaa sosiaalisten tilanteiden lisäksi opiskeluun ja työhön, riippuen työn luonteesta.
Mielihyvän kokeminen on eristäytyvälle useimmiten haasteellista. Eristäytyvästä persoonallisuushäiriöstä kärsivän on myös haasteellista reagoida tilanteisiin soveltuvin tavoin, etenkin tilanteissa, joihin liittyy vahvoja tunteita. Eristäytyvän henkilön tunneilmaisu on rajoittunutta. Hänen on vaikeaa samaistua muihin ihmisiin ja hän saattaa näyttäytyä muille luonteeltaan kylmänä, välinpitämättömänä ja etäisenä. Seksuaaliset suhteet eivät yleensä juurikaan kiinnosta eristäytyvästä persoonallisuushäiriöstä kärsivää ihmistä ja läheisyyteen painostaminen aiheuttaa hänessä ahdistuneisuutta.
Apua persoonallisuushäiriöihin
Persoonallisuushäiriöihin on saatavilla hoitoa, johon tyypillisesti kuuluu psykoterapia ja lääkehoito. Mikäli eristäytyvä persoonallisuushäiriö esiintyy lieväoireisena ja ihminen itse kokee olevansa tyytyväinen elämäänsä, ei hoito ole kuitenkaan välttämätöntä. Apua kaikkiin kohtaamiisi haasteisiin voit lähteä hakemaan perus-, opiskelu- ja työterveydenhuollon kautta. Myös asiantuntijamme auttavat sinua puhelimitse oikean avun löytämisessä.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset