Raskausajan masennus

Raskaus saa aikaan lukuisia muutoksia kehon toiminnassa. Kehon hormonitasojen muutokset yhdessä raskausajan stressitekijöihin voivat altistaa odottavan äidin masennukselle. Raskausajan masennuksen puhkeamiselle voivat altistaa lisäksi tietyt riskitekijät, kuten odottavan äidin heikko sosiaalinen verkosto, suunnittelematon raskaus, aiemmat sairastetut mielenterveyshäiriöt ja parisuhdeongelmat.

Raskaudenaikainen masennus on yleistä: arvioilta noin 10-20 prosenttia odottavista äideistä potee masennusta. Äidin masennus voi hoitamattomana jatkua synnytyksen jälkeen ja tällöin puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Mistä tunnistaa raskausajan masennus?

Meillä kaikilla ilmenee ajoittain masentunutta tunnetilaa ja mielialan heittelyä, ja asiasta ei ole syytä huolestua. Varsinaisesta masennustilasta voivat taas kertoa pitkäkestoinen alakuloisuus, jatkuva väsymys ja ilon tunteiden ja kiinnostuksen katoaminen. Masennuksesta kärsivä voi olla useimpina päivinä itkuinen, ärtynyt tai ahdistunut. Unettomuus, keskittymisvaikeudet ja ruokahalun muutokset ovat myös tyypillisiä oireita. Raskausajan masennuksesta kärsivä voi myös tuntea suhteetonta pelkoa synnytyksestä tai epäillä, onko kykeneväinen huolehtimaan lapsesta. Vakavasti masentuneella voi esiintyä itsetuhoisuutta. Masennus heikentää huomattavasti yksilön toimintakykyä ja arjen haasteiden kanssa pärjääminen voi tällöin alkaa tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

Miten raskaudenaikainen masennus vaikuttaa sikiöön?

Äidin raskausajan masennus voi vaikuttaa negatiivisesti sikiön kehitykseen sikiöaikaisen ohjelmoitumisen välityksellä. Tutkimuksissa on todettu, että raskaudenaikainen masennus voi nostaa riskiä lapsen myöhemmille psykiatrisille sairauksille, esimerkiksi masennukselle ja ahdistuneisuushäiriöille. Ilmiön taustalla olevia biologisia mekanismeja ei vielä tarkkaan tunneta, mutta on esitetty, että yhteys välittyisi erityisesti masennuksen aiheuttamien kehon tulehdustilojen ja HPA-akselin häiriintyneen toiminnan kautta. On syytä kuitenkin muistuttaa, että lapsen mielenterveyteen vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät, ja raskaudenaikaisesta masennuksesta ei tarvitse kokea stressiä.

Mistä apua?

Masennusta on mahdollista hoitaa tehokkaasti terveydenhuollossa. Usein ensisijainen hoito on keskusteluapu, jota voivat tarjota esimerkiksi psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Jos keskusteluapu ei auta, voidaan hoidossa hyödyntää psykoterapiaa tai masennuslääkitystä tai näiden kahden yhdistelmää.

Masennus voi aiheuttaa odottavassa äidissä häpeän, riittämättömyyden ja toivottomuuden tunteita, minkä vuoksi hoitoon ei uskalleta hakeutua. Tällöin on hyvä muistaa, että masennukseen voi sairastua meistä kuka tahansa ja sairastuminen ei ikinä ole yksilön oma vika. Koska raskaudenaikainen masennus voi vaikuttaa negatiivisesti myös syntyvään lapseen, on tärkeää hakeutua hoidon piiriin hyvissä ajoin. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä hakea apua.

Jos epäilet, että sairastat raskausajan masennusta ja tarvitset asiaan pikaista keskusteluapua tai neuvontaa hoitoon hakeutumisessa, älä epäröi soittaa asiantuntijallamme alla olevaan numeroon. Voimme yhdessä pohtia, mitä tilanteellesi on tehtävissä.