Paniikkihäiriö on yksi ahdistuneisuushäiriöistä ja sen keskeisin oire on toistuvat, äkillisesti alkavat paniikkikohtaukset. Paniikkikohtauksissa ei ole kyse pelkoreaktiosta oikeaan uhkaan tai vaaraan, vaan kohtaukset saavat alkunsa kaikenlaisissa, lähtökohtaisesti turvallisissa, tilanteissa ja ympäristöissä. Koska paniikkikohtaukset ovat luonteeltaan ennakoimattomia, saattaa paniikkihäiriöstä kärsivä alkaa pelätä kohtausten saamista. Tämä saattaa johtaa elämän rajoittamiseen, esimerkiksi julkisten paikkojen välttelyyn. Paniikkihäiriöstä kärsivällä onkin suurempi riski sairastua julkisten paikkojen pelkoon ja yleensä nämä häiriöt kulkevat käsi kädessä.
On arvioitu, että paniikkihäiriöitä esiintyy väestössä noin 3,5 prosentilla. On kuitenkin mahdollista kokea yksittäisiä paniikkikohtauksia ilman, että kyseessä olisi diagnosoitavissa oleva paniikkihäiriö – arvioiden mukaan vähintään yksi neljästä kokee ainakin yhden paniikkikohtauksen elämänsä aikana. Häiriöstä on kyse, kun kohtaukset alkavat toistumaan.
Miltä paniikkikohtaus tuntuu?
Paniikkikohtauksen tyypillisin oire on äkillisesti ilmaantuva intensiivinen pelko. Lisäksi kohtausta värittää joukko fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten sydämentykytys ja kohonnut pulssi, hikoilu, vapina, suun kuivuminen, hengitysvaikeudet, rintakipu, huimaus, epätodellisuuden tunne omasta itsestä (depersonalisaatio) tai ympäristöstä (derealisaatio) sekä pelko järjen menettämisestä tai kuolemasta. Usein paniikkikohtaukset kestävät muutamista minuuteista kymmeniin.
Paniikkikohtaukset on mahdollista sekoittaa yleiseen ahdistuksen tunteeseen, sillä oireet ovat niissä molemmissa hyvin samankaltaisia. Ahdistus on kuitenkin voimakkuudeltaan usein lievempää, ajallisesti pitkäkestoisempaa ja on useimmiten ainakin jossain määrin kytkettävissä johonkin ahdistusta tuottavaan asiaan. Paniikkikohtauksille tyypillistä on taas niiden alkaminen äkillisesti kuin tyhjältä taivaalta sekä kohtausten intensiivisyys ja lyhytkestoisuus.
Paniikkihäiriön hoito
Paniikkihäiriötä on mahdollista hoitaa niin psykoterapialla kuin lääkityksellä. Usein toimivin hoitomuoto on näiden kahden yhdistelmä. Itse paniikkikohtauksia voidaan lievittää rauhoittavalla lääkityksellä. Psykoterapioista eniten käytetty hoitomuoto on kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa keskitytään korjaamaan ahdistusta ylläpitäviä ajatusmalleja ja altistetaan asiakasta pieni askel kerrallaan ahdistusta herättäviin asioille.
Jos kärsit paniikkikohtauksista ja tarvitset asiaan tukea ja neuvontaa, älä epäröi ottaa yhteyttä asiantuntijaamme alla olevaan numeroon. Yhdessä voimme pohtia mitä tilanteellesi on tehtävissä.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset