Kehonkuva

Kehonkuvalla tarkoitetaan mielensisäistä edustusta omasta kehosta. Se käsittää kaikki kehoon liittyvät ajatukset, uskomukset, asenteet, tunteet ja kokemukset. Kehonkuva on iso osa minäkuvaamme, ja se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa.

Kehonkuvamme kehittyminen alkaa heti syntymästä saakka ja kasvaessamme omaksumme jo varhain kehoon liittyvät kulttuuriset ja yhteiskunnalliset normit ja odotukset. Media ja sen ylläpitämät epärealistiset ulkonäköpaineet vaikuttavat käsityksiimme siitä, miltä kehomme tulisi näyttää. Myös lähipiiriltämme, kuten perheeltä ja ystäviltä, saamamme kehoon liittyvät kommentit ja kuulemamme kehopuhe vaikuttavat kehonkuvamme muodostumiseen.

Kun ihmisellä on positiivinen kehonkuva, hän on pääsääntöisesti tyytyväinen ulkonäköönsä ja osaa arvostaa kehoansa ja kaikkea sitä, mihin se pystyy. Positiivisen kehonkuvan omaava ei myöskään sido omaa arvoansa siihen, miltä oma keho näyttää. Positiivinen kehonkuva ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme aina sataprosenttisen tyytyväisiä ulkonäköömme. Kehonkuvamme on jatkuvassa muutoksessa ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja on täysin tavallista, että koemme silloin tällöin epävarmuutta siitä, miltä näytämme.

Negatiivinen kehonkuva

Negatiivisen kehonkuvan ilmentyminen on yksilöllistä, mutta yleisesti se ilmenee erilaisina toistuvina kehoon liittyvinä negatiivisina ajatuksina, tunteina ja toimintana. Voimme esimerkiksi tuntea kehostamme häpeää ja jatkuvasti vertailla sitä muiden kehoihin. Voimme myös korostuneen paljon kiinnittää huomiota johonkin epämiellyttävän näköisenä pitämäämme kehonosaan tai käyttää suhteettoman paljon aikaa kehon muutosten, kuten painon, tarkkailuun. Tyytymättömyys omaan kehoomme ja epävarmuus omasta ulkonäöstämme voi myös rajoittaa elämäämme, mikä voi ilmetä esimerkiksi riisuutumisen tai valokuvatuksi tulemisen välttelynä.  

Negatiivisella kehonkuvalla ja syömishäiriöillä on vahva yhteys: monen syömishäiriön taustalla on negatiivinen kehonkuva liittyen vartalon muotoon tai painoon, ja sitä yritetään korjata syömisen ja liikkumisen muutoksilla. Kehonkuva on kuitenkin ennen kaikkea mielensisäinen rakenne ja kehon muokkaaminen esimerkiksi laihduttamalla tai lihasmassaa kasvattamalla ei siis poista syömishäiriön taustalla olevaa varsinaista ongelmaa.

Äärimmäisessä, elämänlaatua selkeästi heikentävässä, muodossaan negatiivinen kehonkuva voi olla oire dysmorfisesta ruumiinkuvanhäiriöstä, joka on hoitoa vaativa psykiatrinen sairaus.  

Miten kehonkuvaa voisi parantaa?

Kun olemme hyvin tyytymättömiä kehoomme, voi positiivisen kehosuhteen luominen tuntua lähes mahdottomuudelta. Kehonkuvan parantamisessa voi olla tällöin järkevää pyrkiä luomaan edes neutraali suhtautuminen omaan kehoon, jolloin emme koe kehostamme suuria tunteita suuntaan tai toiseen. Kehonkuvan parantamisessa voi auttaa yrittää opetella näkemään oma keho kokonaisuutena yksittäisten epämiellyttävinä pitämiemme yksityiskohtien sijaan. Lisäksi voi auttaa fokuksen kääntäminen kehon ulkonäöstä siihen, mitä kaikkea omalla keholla pystyy tekemään.  

Jos olet huolestunut omasta suhteestasi kehoosi ja koet tarvitsevasi asiaan pikaista keskusteluapua tai neuvontaa, älä epäröi ottaa yhteyttä asiantuntijaamme alla olevaan numeroon.