Järkyttävät tai odottamattomat tapahtumat, kuten pandemia ja sota, saavat aikaan stressiä, joka vaikuttaa niin mieleemme kuin kehoommekin. Kun kriisi pitkittyy, uhkaa meitä uupuminen. Sen lisäksi, että kriisitilanne itsessään kuormittaa meitä, liittyy siihen toissijaisia seurauksia, joilla on oma osuutensa uupumisessa. Kriisi voi johtaa esimerkiksi taloudelliseen epävakauteen tai turvallisuuden tunteen järkkymiseen.
Pitkittynyt kriisi aiheuttaa kehoon kroonisen hälytystilan, jolloin henkilö saattaa tuntea jatkuvaa tai toistuvaa uhan ja turvattomuuden tunnetta. Ilman palautumista ja rauhoittumista, alkaa koettu tilanne hiljalleen uuvuttamaan. Uupumuksen oireita ovat esimerkiksi unessa ja ruokahalussa tapahtuvat muutokset sekä tyhjyyden ja turtumisen tunteet. Lisäksi pitkittyneestä stressistä johtuva uupumus voi näkyä ahdistuneisuutena, poissaolevuutena, keskittymisen vaikeuksina, sekä fyysisinä kipuina.
Mikä avuksi pitkittyneessä kriisissä?
Etenkin, kun henkilöllä itsellään ei ole vaikutusvaltaa kriisin laukaisseeseen tapahtumaan, voi tilanne tuntua vaikealta käsitellä. Tärkeintä on keskittyä siihen, mihin itse voi vaikuttaa, tässä tapauksessa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, jota voit edistää seuraavin tavoin:
- Pidä kiinni rutiineistasi
- Huolehdi säännöllisestä vuorokausi- ja ruokailurytmistä
- Pyri liikkumaan ja käymään ulkona
- Tee jotain itsellesi mielekästä
- Rajoita tarvittaessa uutisten seuraamista
- Pidä kiinni sosiaalisista suhteistasi
- Sanoita tunteesi ja huolesi
Mikäli pitkittynyt kriisi uhkaa hyvinvointiasi, eikä sinulla ole keinoja välttää uupumista, voit olla yhteydessä perus-, työ- tai opiskeluterveydenhuollon palveluihin sekä ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme puhelimitse tuen saamiseksi.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset