Lähisuhdeväkivalta, oli se sitten henkistä, fyysistä, seksuaalista, sosiaalista tai taloudellista, johtaa kriisin kokemiseen. Lähisuhdeväkivallaksi määritellään käyttäytyminen, jolla kohdistetaan kontrollia ja valtaa toiseen parisuhteen osapuoleen. Parisuhteen alussa merkkejä kumppanin väkivaltaisuudesta ei välttämättä ole, vaan kumppani saattaa vaikuttaa juuri siltä, mitä olet etsinytkin. Pikkuhiljaa kontrolloiva käytös kuitenkin lisääntyy, jolloin väkivalta saattaa normalisoitua osaksi arkea.

Kun väkivallan tekijä on itselle tärkeä ja läheinen ihminen, voi asiaan puuttuminen ja siitä kertominen olla haastavaa. Lähisuhdeväkivallan kokemiseen liittyy esimerkiksi häpeän, syyllisyyden, avuttomuuden, riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunteita. Erilaiset pelot, itsearvostuksen laskeminen, sosiaalisista suhteista vetäytyminen sekä ahdistus ja masennus ovat tyypillisiä lähisuhdeväkivallan seurauksia.

Mistä tunnistaa lähisuhdeväkivallan?

Merkkejä lähisuhdeväkivallasta on useita. Se alkaa usein mitätöimisellä, kritisoinnilla ja alistamisella. Lisäksi mukana voi olla erilaista haukkumista, häpäisyä ja vaatimuksia. Väkivaltainen kumppani voi tehdä määrävaltaisia päätöksiä liittyen rahaan tai puolisonsa henkilökohtaisiin päätöksiin liittyen, ilman, että niistä keskusteltaisiin.

Hän saattaa olla äärettömän mustasukkainen ja rajoittaa kumppaninsa sosiaalisia suhteita tai tehdä uhkauksia liittyen kumppaninsa omaisuuteen, lapsiin tai lemmikkeihin liittyen. Väkivaltaiseen parisuhteeseen saattaa myös kuulua päihteisiin tai seksuaalisiin tekoihin painostamista, sekä uhkaavia tekoja tai sanoja, joihin voi liittyä myös aseiden, kuten veitsien tai tuliaseiden, käyttöä. Fyysinen väkivalta parisuhteessa saattaa alkaa esimerkiksi tönimisellä ja eskaloitua siitä edelleen vaarallisemmaksi.

Väkivaltaisuuden syyt ja seuraukset

Syyt väkivaltaiselle käytökselle ovat yksilöllisiä. Taustalla saattaa olla tekijän omia uhrikokemuksia, heikkoa tunteiden säätelyä tai lapsuudessa opittuja malleja, jolloin tekijällä ei ole soveltuvia keinoja käsitellä ja kohdata konfliktitilanteita tai omia tunteitaan. Usein lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu niin sanotusti neljän seinän sisällä, eikä kodin ulkopuolisilla ihmisillä ole tietoa siitä, mitä parisuhteessa tapahtuu.

Uhri saattaa pysyä suhteessa jaksamisen puutteen, syyllisyyden ja häpeän vuoksi. Myös huoli ja pelko omasta turvallisuudesta tai taloudellisesta pärjäämisestä voivat estää parisuhteesta irtautumista. Uhri saattaa ajatella myös väkivaltaisen kumppaninsa muuttuvan. Onkin tyypillistä, että väkivallan tekijä saattaa hyvitellä väkivaltaa teoin, elein tai sanoin, mikä luo uhrille toivoa siitä, että käyttäytymiseen olisi tulossa muutosta. Tekijä saattaa myös syyllistää uhria tekemästään väkivallasta.

Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa uhrin hyvinvointiin laajamittaisesti. Väkivalta harvoin loppuu itsestään ja väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen vaatii sitä, että uhri käsittelee erosta aiheutuvat pelot ja surun, sekä tekee suunnitelman, jonka avulla suhteesta lähteminen onnistuu turvallisesti.

Apua ja turvaa

Mikäli koet lähisuhdeväkivaltaa, muista että se ei ole parisuhdeongelma, joka sinun pitäisi yksin selvittää kumppanisi kanssa, vaan rikos. Eron harkintaan ja suhteesta lähtemiseen on hyvä hakea ulkopuolista apua. Asiantuntija pystyy tarjoamaan tukea ja neuvoja tilanteeseen ja turvalliseen eroon liittyen. Välittömässä vaarassa soita hätänumeroon 112. Muissa tilanteissa voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme tuen ja avun saamiseksi.

Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset