Kiusaaminen

Kiusaamisella tarkoitetaan toistuvia ja tahallisia fyysisiä tai henkisiä tekoja, joissa toinen henkilö käyttää valtaa kiusattua kohtaan. Kiusattu kokee itseensä kohdistuvan toiminnan epämiellyttäväksi ja kiusaaminen rikkoo kiusatun henkilökohtaisia rajoja. Kiusaamista voi tapahtua suoraan tai epäsuorasti ja kiusaamista on esimerkiksi

• nimittely ja pilkkaaminen,
• töniminen, potkiminen ja lyöminen,
• nöyryyttäminen ja häpäiseminen,
• ryhmän ulkopuolelle sulkeminen,
• juorujen levittäminen ja mustamaalaaminen,
• pahan puhuminen selän takana,
• pakottaminen ja kiristäminen.

Kiusaaminen voi tilanteesta riippuen täyttää rikoksen kriteerit, ja joka tapauksessa se on vakava asia, johon on syytä puuttua välittömästi. Koska kiusaaminen on siirtynyt osittain myös nettiin ja sosiaaliseen mediaan, voi kiusaamisen huomaaminen olla yhä haasteellisempaa. Kiusaamista esiintyy kaikissa ikäryhmissä, joskin yleisintä se on alakoulussa. Aikuisten keskuudessa, esimerkiksi työpaikoilla, kiusaamisen keinot ovat osin erilaisia, jolloin valtaa pyritään käyttämään esimerkiksi toistuvasti vähättelemällä tai sivuuttamalla kiusatun mielipiteitä.

Kiusaaminen ilmiönä

Kiusaamisella pyritään vaikuttamaan sosiaalisiin valta-asemiin ja hierarkioihin. Kun kiusaaja vahingoittaa kiusatun mainetta ja siten sosiaalista asemaa ryhmässä, nostaa hän näennäisesti itseään hierarkiassa ylemmäs. Kiusaaminen on koko ryhmän tai yhteisön asia, jossa jokaisella sen jäsenellä on oma roolinsa. Kiusaajan ja kiusatun lisäksi rooleihin lukeutuvat kiusaajan apurit, kannustajat, kiusatun puolustajat ja hiljaiset hyväksyjät. Vaikka muut huomaisivat kiusaamisen, saattavat he pysytellä erossa tilanteesta suojellakseen omaa asemaansa, ja tulevat siten mahdollistaneeksi kiusaamisen jatkumisen.

Kiusaamisen seuraukset

Kiusaaminen jättää jäljet kiusattuun ja voi traumatisoida. Kiusatuilla esiintyy enemmän mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta, ja lapsuudessa koettu kiusaaminen on myös riskitekijä aikuisuudessa esiintyvälle masennukselle, ahdistuneisuushäiriöille ja itsetuhoisuudelle. Kiusaaminen voi johtaa lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja paniikkihäiriöön sekä vaikuttaa negatiivisesti kiusatun minäkuvaan ja itsetuntoon.

Myös kiusaajan roolissa toimiminen on yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen, sekä lisäksi päihdeongelmiin ja käytöshäiriöihin. Kiusaaja voi havahtua myöhemmin käytökseensä ja sen seurauksiin, mistä johtuva syyllisyys voi kulkeutua hänen mukanaan pitkälle elämään. Toisaalta kiusaaja saattaa oppia haitallisen tavan toimia ihmissuhteissaan ja toistaa tätä toimintatapaa myös tulevaisuudessa.

Apua kiusaamiseen

Vaikka kiusaaja perustelisi kiusaamista kiusattuun liitetyillä ominaisuuksilla, ovat syyt tätä monitahoisemmat, eikä kiusaaminen ole koskaan kiusatun vika. Mikäli olet huolissasi lapsesta, jota kiusataan, voit tutustua keinoihin, joilla tilanteeseen voi puuttua. Kaikissa huolissa voit myös kääntyä asiantuntijoidemme puoleen puhelimitse tuen löytämiseksi.