Yksinäisyyden tunteet ja kokemukset eivät ole tavattomia pikkulapsiperheessä. Uuden elämäntilanteen myötä yksinäisyys voi korostua ja viedä enemmän tilaa omissa ajatuksissa. Yksinäisyys voi tuntua kuluttavalta ja voimavaroja vievältä. Vaikka yksinäisyys on aina henkilökohtainen kokemus, voit huomata, että on muitakin saman tilanteen äärellä olevia.
Yksinäisyyttä on erilaista ja se voi näyttäytyä monella tavalla. Jokainen perheen jäsen voi kokea yksinäisyyttä – niin aikuiset kuin lapsetkin. Yksinäisyys pikkulapsiperheessä voi olla kokemus parisuhteessa, eroperheessä, yhden huoltajan perheessä, koko perheen sisällä tai suhteessa sukulaisiin, ystäviin tai tukiverkostoon. Kuka tahansa voi kokea yksinäisyyttä elämän eri vaiheissa. Yksinäisyys voi johtua siitä, että perheen sisäiset vastuut eivät ole tasapainossa. Jos vastuut jakautuvat epätasaisesti, voi joku perheenjäsenistä kokea olevansa jumissa kotona ja se voi lisätä yksinäisyyttä. Perheen sisäisten vastuiden tarkastelu on merkityksellistä perheen jokaisen osapuolen hyvinvoinnin kannalta.
On tärkeä erottaa yksinolo ja yksinäisyyden kokemus
Yhdelle yksinolo on odotettua hiljaisuutta ja lohtua, voimien keräämistä ja latautumista, olemista omien ajatusten kanssa. Toiselle yksinolo on riipivää hiljaisuutta. Hiljaisuutta, joka voi olla läsnä jatkuvasti tai se voi viipyillä kutsumatta kylässä vain hetkiä. Jos yksinolon rinnalle tulee yksin jäämisen kokemus, on hyvä pysähtyä miettimään, miten haluaisin asian muuttuvan ja mitä voisin tehdä.
Voi tuntua siltä, että yksinäisyys asuu seinissä, parisuhteessa tai perheessä, ystävyyssuhteissa tai sukulaissuhteissa. Yksinäisyyteen voit hakea apua ja tukea ammattilaisilta, vertaisryhmiltä tai läheisiltä. Löytyykö lähipiiristäsi joku, jonka kanssa voisit keskustella?
Yksinäisyyttä voit käsitellä tekemällä asioita, jotka vahvistavat hyvinvointiasi.
Esimerkiksi ulkoilu, luonnossa rentoutuminen ja liikkuminen, riittävä lepo ja uni, terve ruokasuhde ja mielekkäät harrastukset voivat kannatella merkittävällä tavalla. Myös vertaistuki voi toimia jaksamisen voimavarana. Vertaistukiverkosto voi muodostua toisista vanhemmista, joiden kanssa jakaa kokemuksia ja ajatuksia. Yksinäisyydestä saa ja kannattaa puhua. Omia ajatuksiasi voit kirjoittaa päiväkirjaan tai käsitellä luovien keinojen kautta, esimerkiksi keskittymällä värityskuvan värittämiseen.
Keskusteluseuraa ja vertaistukea voit löytää myös erilaisista perhetapahtumista ja lapsiperheiden kohtaamispaikoista. Joskus itselle mielekäs tekeminen saattaa olla mahdollista vain yhdessä lapsen kanssa, esimerkiksi jos lapselle ei saa hoitajaa oman harrastuksen ajaksi. Lapsen mukaan ottaminen sen mahdollistaviin harrastuksiin ja erilaisiin arjen toimintoihin ja tapahtumiin voi vahvistaa hyvinvointiasi. Sinun ei tarvitse luopua sinulle tärkeistä asioista vaan voit pohtia, miten sen voisi toteuttaa yhdessä lapsen kanssa. Liikuntakeskukset saattavat järjestää lastenhoitoa treenaamisen ajaksi ja jotkut liikuntatunnit suunnitellaan toteutettaviksi yhdessä lapsen kanssa, esimerkiksi lasta lisäpainona käyttäen. Kävely- tai pyörälenkillä voi pysähtyä ulkoliikuntapaikkoihin liikkumaan yhdessä. Erilaisissa tapahtumissa saattaa olla lapsiperheille suunnattua ohjelmaa, vaikka itse tapahtuma olisikin kohdistettu pääosin aikuisille. Vaikka tällaiset liikuntatunnit ja tapahtumat eivät ole suoraan lapsia varten suunniteltuja, ne voivat parhaimmillaan vahvistaa huoltajan tai vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, lisätä hyvinvointia, torjua yksinäisyyden kokemuksia ja ovat oivallisia hetkiä yhteisten muistojen luomiseen.
Yksinäisyyden ei pitäisi olla meitä määrittävä tekijä. Jokainen on arvokas omana itsenään ja jokainen voi kokea yksinäisyyttä elämän eri hetkinä. Sinun ei tarvitse jäädä yksin yksinäisyyden kanssa.
Jos tuntuu, että kaipaat asiantuntijan näkökulmaa asiaan löydät Minden verkkokaupasta myös Yksinäisyys pikkulapsiperheessä vertaisryhmän, tutustu ja varaa oma paikkasi!
Kirjoittaja: Minde – kumppani
.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset