Unihäiriöillä tarkoitetaan nukkumiseen liittyviä häiriöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti unen määrään tai laatuun. Häiriöt oireilevat usein päiväaikaisena väsymyksenä ja uupumuksena. Yleisimpiä unihäiriöitä ovat unettomuus, uniapneat, liikaunisuus, levottomat jalat – oireyhtymä ja narkolepsia. Unihäiriöiden diagnosoimisesta ja hoidon suunnittelusta vastaa aina lääkäri.
Unettomuus
Yleisin unihäiriö on unettomuus, ja siitä kärsii ajoittain meistä lähes kaikki ja kroonisesti 10-15% väestöstä. Unettomuudella tarkoitetaan kyvyttömyyttä nukahtaa tai pysyä unessa. Lyhytaikaisena, joitakin päiviä tai viikkoja kestävänä, unettomuus on tavallista ja siitä ei tarvitse huolestua. Unettomuutta voidaan hoitaa itsehoidolla tai terveydenhuollossa lääkkeettömällä tai lääkehoidolla.
Uniapneat
Uniapneoissa yksilön unenaikainen hengitys on häiriintynyttä ja se on heikkoa tai ei kulje hetkittäisesti ollenkaan. Uniapnea voi olla muodoltaan obstruktiivista, jolloin hengitys kulkee huonosti osittain tai kokonaan tukkeutuneiden hengitysteiden vuoksi. Sentraalisessa uniapneassa taas aivot lakkaavat lähettämästä signaaleja hengityksestä vastaaville lihaksille, mikä aiheuttaa hengityksen pysähtymisen.
Uniapneat aiheuttavat päiväaikaista väsymystä, koska unenlaatu on häiriön takia heikentynyttä. Lisäksi ne ovat hoitamattomana riski monille sairauksille, kuten diabetekselle ja sydän- ja aivohalvauksille. Uniapneoiden hoidossa usein pyritään selvittämään häiriön taustalla olevat terveydelliset syyt. Itse oireilua voidaan hoitaa esimerkiksi CPAP-laitteella, joka auttaa pitämään hengitystiet auki unen aikana.
Liikaunisuus
Liikaunisuus voi ilmetä joko lisääntyneenä unentarpeena tai poikkeavana päiväaikaisena väsymyksenä, joka voi aiheuttaa tahatonta nukahtelua. Liikaunisuudesta puhutaan, kun unentarve on jatkuvasti yli 9 tuntia vuorokaudessa tai kun unentarve kasvaa yli tunnilla tavanomaisesta. Liikaunisuuden taustalla on usein jokin häiriö, kuten narkolepsia, ja sen hoidossa keskitytään taustasyyhyn vaikuttamiseen.
Levottomat jalat
Levottomat jalat -oireyhtymä aiheuttaa epämiellyttävää tuntemusta jaloissa, mistä seuraa jalkojen pakonomaista liikuttelua. Oireet ilmenevät usein levossa ja juuri ennen nukkumaanmenoa ja ne helpottavat jalkoja liikuttaessa. Oireyhtymästä kärsii väestöstä 5-15% ihmisistä ja se on yleisintä keski-ikäisillä.
Levottomat jalat -oireyhtymän itsehoidossa tärkeää on päiväaikainen liikunta ja kofeiinin, alkoholin ja tupakoinnin välttäminen. Jos itsehoito ei auta, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Oireyhtymän hoidossa voidaan käyttää keskushermoston toimintaan vaikuttavia lääkkeitä, jotka lievittävät oireilua.
Narkolepsia
Narkolepsia aiheuttaa äkillistä nukahtelua sekä lihasjänteyden pettämistä. Tavanomaisimmin nukahtelua tapahtuu passiivisen toiminnan aikana, esimerkiksi televisiota katsellessa. Lihastoiminnan pettämistä esiintyy taas usein voimakkaiden tunnereaktioiden seurauksena. Narkolepsiaa sairastava kokee usein päiväaikaista väsymystä ja uni ei virkistä tarpeeksi. Häiriö hankaloittaa arkielämässä pärjäämistä ja psyykkinen oireilu on yleistä. Narkolepsiaan liittyvää väsymystä voidaan hoitaa piristävällä lääkityksellä ja rikkonaista yöunta unilääkkeillä. Myös itsehoidolla, kuten säännöllisen vuorokausirytmin ylläpitämisellä, on olennainen rooli hoidossa.
Jos omat univaikeutesi huolestuttavat sinua ja haluat jutella aiheesta asiantuntijan kanssa tai tarvitset apua hoitoon hakeutumisessa, soita alla olevaan numeroon. Voimme yhdessä etsiä ratkaisuja ongelmaasi.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset