Stressin kokemus syntyy, kun ihminen kokee, että hänen voimavaransa eivät enää riitä ympäristön odotusten kanssa pärjäämisessä. Satunnaisesti stressi on osa meidän jokaisen elämäämme, mutta pitkään jatkuessaan se on riskitekijä monille fysiologisille ja psyykkisille sairauksille. Krooninen stressi rasittaa hermostoa, mikä voi altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille, uniongelmille ja masennukselle.

Joskus kuitenkin elämäntilanteista ja velvollisuuksista ei voi joustaa ja stressin kanssa elämisestä tulee arkipäivää. Tällöin nousee merkittävään rooliin stressistä palautuminen vapaa-ajalla.

Miten edistää stressistä palautumista?

Stressistä palautumisen mekanismeja ovat irrottautuminen, rentoutuminen, taidonhallinnan kokemukset ja vapaa-ajan kontrolli. Näistä neljästä mekanismista tehokkaimmiksi keinoiksi palautumiselle on tutkimuksissa todettu olevan irrottautuminen ja rentoutuminen. Jos jaksamisesi ei tällä hetkellä riitä suurempiin elämänmuutoksiin, mutta haluat palautua tehokkaasti, voit keskittyä ensi alkuun vaikka vain jompaankumpaan näistä kahdesta. Muista olla itsellesi lempeä ja älä lähde täydellisyyttä tavoitellen suorittamaan palautumista – stressinhallinnasta ei kannata ottaa stressiä.

1. Irrottautuminen

Psykologisella irrottautumisella tarkoitetaan yksilön tilaa, jossa hän ei mieti stressin aiheitaan. Onnistuneelle irrottautumiselle on edellytyksenä niin fyysisen kuin henkisenkin etäisyyden ottaminen stressin lähteistä. Irrottautumista voi harjoittaa vetämällä selkeät rajat velvollisuuksien, esimerkiksi työn, ja vapaa-ajan välille. Tässä voi auttaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan arjen aikatauluttamisella.

Tutkimuksissa tehokkaimmaksi palautumisen keinoksi on todettu olevan liikunta ja ulkoilu. On esitetty, että liikunnan palauttava vaikutus perustuu juurikin irrottautumisen kokemukseen: lenkkipolulla hikoillessa tai pilates-tunnilla ähkiessä meillä harvemmin riittää jaksamista miettiä omia huoliamme ja stressin aiheitamme. Myös yhteenkuuluvuuden tunteella ja sosiaalisten suhteiden vaalimisella on suuri merkitys palautumiselle. Jos siis saat suostuteltua kaverin mukaan salille, sen parempi!

2. Rentoutuminen

Rentoutumisen keinoihin voidaan laskea kuuluvan kaikki sellaiset aktiviteetit, jotka laskevat kehon ja mielen virittyneisyyden tilaa sekä tarjoavat samalla myönteisiä tunnetiloja. Esimerkiksi musiikin kuuntelu, meditointi tai elokuvien katselu voivat toimia rentoutumisen keinoina. Oleellisinta on löytää itselle mieluisa tapa ottaa rennosti.

Yksi tutkitusti toimivimpia tapoja rentoutua on luonnossa liikkuminen. Luontokokemuksen ei tarvitse edes olla kestoltaan pitkää: kokeellisten tutkimusten mukaan jo 4-7 minuutin luontoympäristön katselu tai luonnossa oleskelu rentouttaa kehoa fysiologisesti.

3. Taidonhallinta

Taidonhallinnan kokemukset ovat vapaa-ajan toimintoja, joiden avulla yksilö voi kokea itsensä päteväksi. Oli lempiharrastuksesi sitten mikä tahansa, tärkeintä on, että saat toiminnasta onnistumisen ja uuden oppimisen kokemuksia. Taidonhallinnan kokemukset auttavat palautumisessa, koska ne edesauttavat uusien henkilökohtaisten voimavarojen, kuten hyvän itsetunnon ja pystyvyysuskon, hankkimista.

4. Kontrolli vapaa-ajalla

Vapaa-ajan kontrollilla tarkoitetaan yksilön mahdollisuuksia päättää omasta ajankäytöstään ja toiminnastaan. Tärkeää on löytää tasaisin väliajoin edes vähän aikaa itselleen tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa. Voit aloittaa kontrollin kehittämisen pohtimalla, mikä on elämässäsi juuri sinulle merkityksellistä ja mikä sinua motivoi.

Jos omaehtoinen stressistä palautuminen ei kuitenkaan tuota tulosta ja sietämätön stressi vain jatkuu, voi olla tarpeen hankkia apua ammattilaiselta. Voit soittaa asiantuntijallemme alla olevaan numeroon ja voimme yhdessä pohtia, mitä tilanteellesi on tehtävissä.

Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset