Masennuksen diagnosoinnin asettaminen tehdään aina lääkärin toimesta. Diagnoosi voidaan asettaa työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, yksityislääkärin vastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa. Jos masennusoireet mietityttävät sinua, voit täyttää masennusoirekyselyn omasta tai läheisesti puolesta.
Masennusoirekysely masennuksen arvioinnissa
Masennuksen diagnosoimiseksi terveydenhuollon ammattihenkilö kartoittaa tilannetta kysymällä kysymyksiä koetuista oireista ja niiden kestosta. Diagnosoinnin yhteydessä selvitetään, että oireet eivät johdu muista tekijöistä, kuten muusta mielenterveydenhäiriöstä (esim. kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai ahdistuneisuushäiriöstä), ruumiillisesta sairaudesta (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) tai päihteiden ja lääkkeiden käytöstä.
Masennus jaetaan eriasteisiin masennustiloihin sen mukaan, kuinka vaikea-asteisista oireista ja vakavasta toimintakyvyn laskusta on kysymys. Masennustilat jaetaan lieviin, keskivaikeisiin, vaikeisiin ja psykoottisiin masennustiloihin. Masennusta ei diagnosoida, jos oireet selittyvät normaalilla läheisen menettämiseen liittyvällä surureaktiolla. Jos menetyksestä aiheutuneen surureaktion oireet jatkuvat yli kaksi kuukautta tai niihin liittyy merkittävää toimintakyvyn laskua, itsemurha-ajatuksia, psykoottisia oireita tai liikkeiden ja ajattelun huomattavaa hidastuneisuutta, voi kyseessä olla surun laukaisema masennus.
Masennuksen diagnoosin asettaminen
Diagnoosin asettamisen myötä lääkärin kanssa tehdään suunnitelma sairauden hoitamiseksi. Oikean diagnoosin asettaminen on tärkeää, jotta sairautta voidaan hoitaa oikein ja toipumisen tueksi saa oikeanlaista taloudellista apua. Jos et tiedä mihin tahoon ottaisit yhteyttä, voit soittaa meille, niin katsotaan tilannetta yhdessä.
Mindepuhelimeen vastaavat aina terveydenalan ammattilaiset