Usein hyvinvointipanos toteutetaan työterveyden lisäksi liikunta- ja kulttuurietuina. Vaikka nämä voivat olla tärkeitä lisäetuja, tutkimus osoittaa, ettei niiden vaikutus ulotu syvimpien hyvinvointitarpeiden tasolle.
Työntekijät kaipaavat ennen kaikkea kohtuullista työkuormaa, hyvää työyhteisöä ja tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Setelit eivät ratkaise ongelmia, jos työmäärä on kestämätön ja ilmapiiri huono.
Tutkimuksen mukaan lähes 57 % työntekijöistä kokee jatkuvaa stressiä ja väsymystä ja taustalla on usein yhdistelmä ajanhallinnan haasteita, ihmissuhdeongelmia työpaikalla, talouspaineita sekä terveyteen ja mielenterveyteen liittyviä huolia. Työntekijät kertovat toivovansa ennen kaikkea lisää resursseja, realistisia työmääräodotuksia ja esihenkilöitä, jotka ovat aidosti läsnä arjessa.
Hyvinvointi syntyy arjen rakenteista: realistisista tavoitteista, toimivasta vuorovaikutuksesta, oikeudenmukaisesta työnjaosta ja palautumisen mahdollistamisesta. HR:n tehtävä on varmistaa, että nämä peruselementit ovat kunnossa ennen kuin keskitytään lisäetuihin.
Lisäksi moni toivoo matalan kynnyksen keskusteluapua, jonka avulla olisi mahdollisuus pysähtyä, purkaa kuormaa ja saada ulkopuolista näkökulmaa ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Tällainen tuki voi toimia ennaltaehkäisevästi ja estää uupumuksen syntymistä tai toisaalta myös mahdollistaa oman kehityksen rakentamista.
Työhyvinvointi ei ole ohjelma vaan se on työn tekemisen tapa. Se näkyy siinä, millaiseksi arki työntekijälle muodostuu. Todellinen työhyvinvointi alkaa vasta, kun työntekijät tuntevat itsensä nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi, joka päivä, ei vain työhyvinvointiviikolla.
Pienetkin teot, kuten kuulumisten kysyminen, palautteen antaminen ja osallisuuden mahdollistaminen, voivat kääntää suunnan. Ne luovat kulttuurin, jossa hyvinvointi ei ole irrallinen hanke, vaan osa jokapäiväistä johtamista.
Minden avulla saat tukea yrityksen työntekijöille ja asiantuntijoille, kysy lisää!